Työehtosopimus

Viestintäalan toimihenkilöiden työehtosopimusratkaisu 1.2.2020-28.2.2022

Sopimus sisältää palkkojen korotukset, työsuojeluvaltuutetun lisäkorvauksen korotuksen ja työryhmän perustamisen, minkä tarkoituksena on selvittää nykyisen TOVA- palkkausjärjestelmän kehittämistarpeet. Tutustu työehtosopimuspöytäkirjaan tästä.

Palkankorotukset 2021
Palkkoja korotetaan 1.5.2021.

Yleiskorotus
Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1,2 %:n suuruisella yleiskorotuksella. Provisiopalkkaisten osalta palkankorotukset toteutetaan siten, että provisiopalkka kokonaisuudessaan nousee samalla työmäärällä keskimäärin yleiskorotuksen verran.

Yrityskohtainen erä
Erän suuruus on 0,8 % ja se lasketaan toimihenkilöiden yleiskorotuksella korottamattomien helmikuussa 2021 maksettujen henkilökohtaisten palkkojen summasta.
Henkilökohtaiset palkat eivät sisällä olosuhteista tai työajoista johtuvia lisiä.
Luottamusmiehelle tai jos luottamusmiestä ei ole, henkilökunnalle selvitetään erän määräytymisperusteet ja suuruus.
Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan ja pyritään sopimaan paikallisesti.

Mikäli erän käytöstä ei sovita 15.4.2021 mennessä, 0,4 % jaetaan yleiskorotuksena ja työnantaja päättää 0,4 %:n jakamisesta. Työnantajan tulee tällöin selvittää luottamusmiehelle tai henkilökunnalle, kuinka erä on käytetty sekä palkankorotusten kohdistumisen perusteet.

Vähimmäispalkat
Vähimmäispalkkoja korotetaan 1,6 %:lla.

Lisät
Ilta- ja yötyölisää korotetaan 2,0 %:lla.

Pöytäkirja toimihenkilöitä koskevaan työehtosopimukseen tehtävistä määräaikaisista muutoksista koronaviruksen vaikutusten lieventämiseksi.

Pöytäkirja määräaikaiset muutokset.
 

Usein kysyttyjä kysymyksiä työehtosopimuksesta


1. Vuosiloman sijoittaminen irtisanomisajalle

Kysymys

Toimihenkilö irtisanoutuu siten, että hänen työsuhteensa päättyy elokuun viimeisenä päivänä. Voidaanko hänen vuosilomansa sijoittaa irtisanomisajalle?

Vastaus

Päättyneeltä lomavuodelta 1.4. – 31.3. kertynyt loma voidaan sijoittaa irtisanomisajalle. Huhtikuun alusta työsuhteen päättymiseen saakka kertynyttä lomaa ei voida sijoittaa irtisanomisaikaan, vaan pitämätön loma maksetaan lomakorvauksena.

Toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on erikseen sovittu monista aloista poikkeavasti, että joko työntekijä tai työnantaja voi halutessaan ilmoittaa loman sijoittamisesta irtisanomisajaksi ilman vuosilomalain kuukauden tai kahden viikonkaan pituista ilmoitusaikaa. Näin voidaan toimia lomakauden aikana ja kun kyseessä on tälle lomakaudelle muutoinkin sijoitettava loma.

 

2. Talviloma vai jouluraha

Kysymys

Kenelle maksetaan joulurahaa ja kuka saa talviloman (työehtosopimuksen määräys)?

Vastaus

Toimihenkilöt, joiden työsuhde on alkanut 1.2.2018 tai sen jälkeen, eivät saa graafisella alalla tuttua työehtosopimuksella sovittua viikon mittaista talvilomaa, vaan joulurahaa. Sen suuruus on 2,4 % 1.1.-30.11. välisen ajan säännöllisestä ansiosta (ks tes tarkemmin). Joulurahan piirissä olevat voivat jättää vuosilomalain mukaisesta lomasta kesälomakauden (2.5. – 30.9.) ulkopuolelle 24 päivää ylittävän osuuden. Ennen ajankohtaa 1.2.2018 työsuhteensa aloittaneet voivat sopia työnantajan kanssa joulurahan piiriin kuulumimisesta.

Kuitenkin vuorotyötä tai yötyötä tekevät joulurahan piirissä olevat ansaitsevat erillistä tessin mukaista talvilomaa. Ansainnan piirissä ollaan, kun vähintään joka neljäs työvuoro alkaa ennen klo 6:00 tai 21:00 jälkeen. Kertymistä tarkastellaan kuukausittain.

On hyvä muistaa, että talviloman ansaintakausi on 1.4. – 31.3. eli sama kuin vuosiloman ansaintakausi. Talviloma on oikeus pitää ansaintakauden lokakuun alusta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, eli ansaintakausi ja lomakausi ovat huhtikuuta lukuun ottamatta päällekkäisiä.

 

3. Kahvitauko toimihenkilösopimuksessa

Kysymys

Toimihenkilöiden työehtosopimuksessa ei ole mainittu lainkaan kahvitaukoa. Onko sellaiseen kuitenkin oikeus?

Vastaus

Toimihenkilöiden työehtosopimus on tosiaan poikkeuksellinen siinä mielessä, että kahvitaukoa tai muuta virkistäytymistaukoa ei ole määritelty. Toimihenkilötehtävissä on paljon sellaisia tehtäviä, että työn lomassa tauotus onnistuu luontevasti ilman erillisiä määräyksiä. Jos työhön sidonnaisuus on yhdenjaksoista, on työssä jaksamisen kannalta tärkeää, että sovitaan tauotuksista. Esimerkiksi puhelinpalvelutyössä, missä ollaan yhdenjaksoisesti puhelimessa, pitäisi olla työn fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden vuoksi taukoja sopivin välein. Tauotuksista kannattaa neuvotella ja käyttää esimerkiksi työsuojeluhenkilöstön tai työterveyshuollon asiantuntemusta hyväksi.

Fiksu työnantaja ymmärtää, että yhdenjaksoinen sidonnaisuus työhön uuvuttaa. On tutkittua tietoa, että tauotukset lisäävät tuottavuutta ja työtulos paranee. Terveydellisistä syistäkin on hyvä juoda päivän mittaan ja esimerkiksi joidenkin sairauksien hoitotasapaino edellyttää välipalan nauttimista päivän mittaan ruokailun lisäksi.

 

5. Lomautetun toimihenkilön vuosiloma

Kysymys

Milloin lomautettu toimihenkilö voi pitää vuosilomansa? Onko se pakko pitää? Siirtyykö loma automaattisesti ajanjaksolle, jolloin lomautus on jo päättynyt?

Vastaus

Lomautetulla työntekijällä on oikeus pitää vuosilomansa samojen määräysten mukaan kuin työssä olevillakin. Loman pitäminen sinänsä on niin sanottua pakottavaa oikeutta: lomaa ei voi jättää pitämättä. Loma ei siirry lomautusjaksolta eteenpäin, ja sen pitämisajankohta pitää ilmoittaa työttömyyskassaan, mikäli saa ansiopäivärahaa.

 

6. Työtehtävien muuttuminen ja palkkaryhmän tarkistaminen

Kysymys

Missä vaiheessa palkkaryhmä tarkistetaan, kun työtehtävät muuttuvat?

Vastaus

Työehtosopimuksen mukaan työtehtävien muuttuessa olennaisesti, tarkistetaan palkkaryhmä. Joudutaan pohtimaan, mikä on olennainen tehtävän muuttuminen. On hyvä pitää mielessä, että tehtävän vaativuuden arviointi perustuu tehtävässä vaadittavien osaamisen, vuorovaikutuksen, vastuun ja päätöksentekotilanteiden arviointiin. Tehtävien ryhmittelykuvauksissa on ranskalaisin viivoin tai ”pallukoin” eroteltu tehtävään liittyviä vaatimuksia. Kaikkia näistä kohdista ei tarvitse täyttää eli ranskalaisia viivoja ei lasketa.

Jos palkkaryhmä muuttuu korkeammaksi, palkka tarkistetaan vähintään uutta vähimmäispalkkaa vastaavaksi seuraavan palkanmaksukauden alusta. Tehtävän muuttuessa vähemmän vaativaksi, ei pelkästään tästä syytä henkilökohtaista palkkaa alenneta.

 

7. Takaisinottovelvollisuudesta luopuminen

Kysymys

Voidaanko takaisinottovelvollisuudesta luopua?

Vastaus

Työehtosopimuksella on sovittu, että toimihenkilö voi luopua  luopuu takaisinottovelvollisuudesta. Tämä tarkoittaa, että työnantajan ei tarvitse tarjota työtä tuotannollisilla ja/tai taloudellisilla perusteilla irtisanomalleen toimihenkilölle, jos työtä ilmaantuu irtisanomisajan päättymisen jälkeen. Takaisinottoaika on neljä kuukautta työsuhteen päättymisestä lukien. Jos työsuhde on kestänyt 12 vuotta sen päättymiseen mennessä, on takaisinottoaika kuusi kuukautta.

Sopijaosapuolet ovat työnantajan edustaja ja työntekijä. Tällaista sopimusta ei voida kuitenkaan tehdä työsopimusta tehtäessä eikä koeaikana. Luopuminen takaisinottovelvoitteesta vastoin työehtosopimusta on mitätön. Ennen sopimuksen tekemistä tiedotetaan luottamusmiehelle sopimuksen sisällöstä.

 

8. Sairausajan palkka

Kysymys

Miten palkallisen sairausajan pituus lasketaan, työpäivinä vai ajanjaksoina?

Vastaus

Palkanmaksuvelvollisuus sairausajalta on joko 40, 75 tai 105 päivää työsuhteen pituudesta riippuen. Kyseessä on ajanjakso, eli jos esimerkiksi toimihenkilö on sairaana kuun 10 – 22 päivä, ajanjakson pituus on 23 päivää riippumatta siitä, ovatko ajanjakson päivät työpäiviä vai eivät.

Alle kuukauden pituisessa työsuhteessa palkkaa maksetaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdeksältä päivältä 50 % suuruisena. Jos sairauspäivärahan maksu alkaa sitä ennen, loppuu työnantajan palkanmaksuvelvollisuus (koskee samaan sairauteen sairastumistilanteita).

 

9. Osittainen hoitovapaa

Kysymys

Voivatko molemmat vanhemmat pitää pienten lasten vanhemmille tarkoitettua osittaista hoitovapaata samanaikaisesti?

Vastaus

Osittaista hoitovapaata voi saada siihen saakka, kun lapsen toinen kouluvuosi alkaa. Erityisin perustein vapaa voi olla pidempi. Osittainen hoitovapaa tarkoittaa, että työaikaa voidaan lyhentää 30 tuntiin viikossa. Vapaata voi olla molemmilla vanhemmilla samassa ajanjaksossa, mutta ei samaan aikaan. Esimerkiksi toinen voi olla aamusta osittaisella hoitovapaalla, toinen iltapäivästä, tai toinen maanantait, toinen tiistait. Järjestelystä pitää sopia. Ellei työajan lyhentymisestä saada sovittua, työaika on kuusi tuntia päivässä.

Tarkempaa tietoa osittaisesta hoitovapaasta työsopimuslaissa, katso tästä.

 

10. Osa-aikaisen työntekijän oikeus lomaan

Kysymys

Saako osa-aikainen toimihenkilö vuosilomaa? Entä talvilomaa tai joulurahan?

Vastaus

Osa-aikaisen toimihenkilön vuosilomaoikeus riippuu työsopimuksessa sovitusta työajasta. Jos työtä tehdään sopimuksen mukaan vähintään 14 päivänä kuukaudessa (riippumatta päivän pituudesta) tai toissijaisesti vähintään 35 tuntia kuukaudessa, osa-aikainenkin toimihenkilö ansaitsee vuosilomaa lain mukaisesti.

Jos osa-aikainen toimihenkilö ei ansaitse vuosilomaa lainkaan, tai vain osalta lomavuodesta, on hänellä kuitenkin oikeus kahteen vapaapäivään kutakin työskentelykuukautta kohden. Työajan pituudella ei ole merkitystä. Lomapalkka maksetaan tällöin prosentuaalisena lomakorvauksena työehtosopimuksen taulukon mukaan. Taulukon prosentit sisältävät lomapalkan, lomarahan ja talviloman (tes- talviloma) osuuden. Joulurahaa ei erikseen makseta.

 

11. Miltä ajalta viikkolepokorvaus maksetaan?

Työehtosopimusneuvotteluissa on sovittu, että viikkolepo määräytyy 31.12.2019 asti voimassa olleen yöaikalain mukaan.  Sen mukaan Työaika on järjestettävä niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35 tunnin pituisen keskeytymättömän lepoajan. Lepoaika on mahdollisuuksien mukaan annettava sunnuntain yhteydessä. Viikkolepo voidaan kuitenkin järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia kunkin viikon aikana.

Esimerkki 1:
toimihenkilö tekee töitä maanantaista perjantaihin 7,5 tuntia päivässä klo 8-16. Hän on viikonlopun töissä, lauantaina 8-16 ja sunnuntaina 9-16.  35 tunnin viikkolevon toteutumista tarkastellaan sekä perjantain työajan päättymisestä eteenpäin, että maanantain työvuoron alkamisesta taaksepäin. Perjantaina klo 16 alkava viikkolepoaika 35 tuntia kestää sunnuntaiyöhön klo 03.00 saakka. Siten viikkolepoajan alle jää lauantain työaika 8-16 kokonaisuudessaan, eli 7,5 tuntia.

Maanantain työvuoron alkamisesta taaksepäin 35 tuntia laskettuna jää viikkolepoajan alle (la ilta klo 21.00 - ma aamu klo 8.00) sunnuntain 7 tuntia. Tämä on korvattava tuntimäärä, koska se on pienempi kuin perjantain työvuorosta eteenpäin laskettuna.

Esimerkki 2:

Toimihenkilön työajat ovat samat kuin edellä muutoin, paitsi hän pitää palkatonta vapaata tiistain. Tällöin oikeutta viikkolepokorvaukseen ei synny, koska 35 tunnin viikkolepoaika täyttyy tiistaina. Mikäli toimihenkilö olisi tiistain poissa sairauden vuoksi, katsotaan, ettei viikkolepoaika ei ole täyttynyt.

 

 12. Onko toimihenkilöllä oikeus lyhentää työaikaansa tilanteessa, missä hän hoitaa ikääntyneiden vanhempiensa asioita?

Työaikalain 4. luvun 15 § määrittelee oikeudesta lyhennettyyn työaikaan näin:
Jos työntekijä haluaa muista sosiaalisista tai terveydellisistä syistä kuin työsopimuslain 4 luvun 4 ja 5 §:ssä tarkoitetun osittaisen hoitovapaan (huom: koskee lapsia) vuoksi tehdä työtä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä.
Työnantajan ja työntekijän on tehtävä 1 momentissa tarkoitetusta osa-aikatyöstä määräaikainen enintään 26 viikkoa kerrallaan voimassa oleva sopimus, josta käy ilmi ainakin vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituus.

Toimihenkilöt ovat tässä asiassa olleet edelläkävijöitä, sillä esitys tällaisesta oikeudesta tehtiin jo vuoden 1997 liittokokoukseen, ja myöhemmin asiaa on käsitelty työehtosopimusneuvotteluissa.  Määräys tarkoittaa, että työnantajan on tosiasiallisestikin pyrittävä järjestämään lyhennetty työaika toimihenkilön sitä pyytäessä.


 

 

Askarruttaako mieltäsi jokin työehtosopimukseen tai
työelämään liittyvä asia?

Kysy Mirjalta, niin saat vastauksen.

*
*
*
*
*
*

* Tähdellä merkityt kentät ovat pakollisia.

Medialiiton ja Teollisuusliiton/
Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry:n työehtosopimus on yleissitova 23.10.2013 lähtien. Katso Finlex.