Työehtosopimus
Viestintäalan toimihenkilöiden työehtosopimus ratkaisu hyväksytty
Medialiiton ja Teollisuusliiton sekä Grafinet ry:n hallinnot ovat hyväksyneet viestintäalan toimihenkilöiden uuden työehtosopimuksen. Sopimuskausi on 1.3.2023–28.2.2025.
Palkankorotukset vuonna 2023
Kertaerä
Kertaerän suuruus on 400 euroa ja se maksetaan huhtikuun 2023 palkanmaksun yhteydessä.
Kertaerä maksetaan vain niille toimihenkilöille, joiden yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 1.3.2023 ja on edelleen voimassa kertaerän maksupäivänä. Kertaerä maksetaan myös, jos toimihenkilö on lomautettuna, sairauslomalla tai perhevapaalla. Kertaerää ei makseta, jos toimihenkilö on itse irtisanoutunut ennen kertaerän maksuajankohtaa. Osa-aikaiselle toimihenkilölle kertaerän määrä lasketaan sovitun työajan ja täyden työajan suhteessa. Tuntipalkkaisten toimihenkilöiden palkka muutetaan ensin kuukausipalkaksi käyttämällä lukua 158. Jos toimihenkilö on irtisanoutunut eläkkeelle siirtymisen johdosta ennen 1.4.2023, maksetaan kertaerä, mikäli työsuhde on voimassa kertaerän maksuajankohtana.
Kertaerää ei oteta huomioon muita palkkaeriä maksettaessa, muun muassa vuosilomapalkkaa, joulurahaa, työaikakorvauksia tai ylityökorvauksia laskettaessa.
Palkankorotus
Palkkoja korotetaan 3,5 prosentin yleiskorotuksella viimeistään 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta.
Provisiopalkkaisten osalta palkankorotukset toteutetaan siten, että provisiopalkka kokonaisuudessaan nousee samalla työmäärällä keskimäärin yleiskorotuksen verran.
Taulukoita ja lisiä korotetaan 3,5 prosentilla 1.6.2023 tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksun alusta alkaen.
Palkankorotukset vuonna 2024
Yleiskorotus ja yrityskohtainen erä 1.6.2024
Henkilökohtaisia palkkoja korotetaan 1.6.2024 lukien 1,8 %:n suuruisella yleiskorotuksella.
Provisiopalkkaisten osalta palkankorotukset toteutetaan siten, että provisiopalkka kokonaisuudessaan nousee samalla työmäärällä keskimäärin yleiskorotuksen verran.
Yrityskohtainen erä
Erän suuruus on 0,7 % ja se lasketaan toimihenkilöiden yleiskorotuksella korottamattomien maaliskuussa 2024 maksettujen henkilökohtaisten palkkojen summasta. Henkilökohtaiset palkat eivät sisällä olosuhteista tai työajoista johtuvia lisiä. Luottamushenkilölle tai jos luottamushenkilöä ei ole, henkilökunnalle selvitetään erän määräytymisperusteet ja suuruus. Erän käytöstä ja jakoperusteista neuvotellaan ja pyritään sopimaan paikallisesti.
Mikäli erän käytöstä ei sovita 15.5.2024 mennessä, 0,5 % yrityskohtaisesta erästä jaetaan työnantajan päättämällä tavalla ja 0,2 % jaetaan yleiskorotuksena. Työnantajan tulee selvittää luottamushenkilölle tai henkilökunnalle, kuinka työnantajan päättämä osuus erästä on käytetty.
Taulukot ja lisät korotetaan 2 %:lla ja työsuojeluvaltuutetun korvausta 5,5 %:lla.
Teksteissä sovittiin mm. että paikallisesti voidaan sopia työaikaa koskevista lisistä toisin, ei kuitenkaan työsopimuksella eikä koeaikana. Muutosta tuli sijaisuuskorvaukseen, joka tulee nyt maksettavaksi aikaisemmin eli mikäli sijaisuus on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään viisi työpäivää. Paikallisen sopimisen määräyksiä selvennettiin siitä, miten lomarahaan voidaan vaihtaa vapaaseen sekä uutena tekstinä korvaavaa työtä koskevaa määräystä. Muutokset kokonaisuudessaan löytyvät allekirjoituspöytäkirjasta.
Julkaistu 2.3.2023
Usein kysyttyjä kysymyksiä työehtosopimuksesta
Miten perhevapaa uudistus vaikuttaa palkanmaksuun?
Kysymys
Raskausvapaan palkka
Oikeus raskausvapaan palkkaan on työntekijällä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen raskausrahaan.
Työntekijälle maksetaan täysi palkka työsopimuslain 4 luvun 1 §:n perusteella tulevan raskausvapaan ajalta yhteensä 40 arkipäivän ajalta.
Vanhempainvapaan palkka
Oikeus vanhempainvapaan palkkaan on työntekijällä, jolla on oikeus sairausvakuutuslain 9 luvun 5 §:n 1–3 momentin mukaiseen vanhempainrahaan.
Työntekijälle maksetaan täysi palkka työsopimuslain 4 luvun 1 §:n perusteella tulevan vanhempainvapaan ajalta vapaan alusta lukien yhteensä 21 arkipäivän ajalta.
Vuosiloman sijoittaminen irtisanomisajalle
Kysymys
Toimihenkilö irtisanoutuu siten, että hänen työsuhteensa päättyy elokuun viimeisenä päivänä. Voidaanko hänen vuosilomansa sijoittaa irtisanomisajalle?
Vastaus
Päättyneeltä lomavuodelta 1.4.–31.3. kertynyt loma voidaan sijoittaa irtisanomisajalle. Huhtikuun alusta työsuhteen päättymiseen saakka kertynyttä lomaa ei voida sijoittaa irtisanomisaikaan, vaan pitämätön loma maksetaan lomakorvauksena.
Toimihenkilöiden työehtosopimuksessa on erikseen sovittu monista aloista poikkeavasti, että joko työntekijä tai työnantaja voi halutessaan ilmoittaa loman sijoittamisesta irtisanomisajaksi ilman vuosilomalain kuukauden tai kahden viikonkaan pituista ilmoitusaikaa. Näin voidaan toimia lomakauden aikana ja kun kyseessä on tälle lomakaudelle muutoinkin sijoitettava loma.
Talviloma vai jouluraha
Kysymys
Kenelle maksetaan joulurahaa ja ketkä ovat tes-talviloman piirissä (työehtosopimuksen määräys)?
Vastaus
Toimihenkilöt, joiden työsuhde on alkanut 1.2.2018 tai sen jälkeen, eivät saa graafisella alalla tuttua työehtosopimuksella sovittua viikon mittaista talvilomaa, vaan heille maksetaan joulurahaa. Sen suuruus on 2,4 % 1.1.–30.11. välisen ajan säännöllisestä ansiosta (ks. tes tarkemmin). Joulurahan piirissä olevat voivat jättää vuosilomalain mukaisesta lomasta kesälomakauden (2.5.–30.9.) ulkopuolelle 24 päivää ylittävän osuuden. Ennen ajankohtaa 1.2.2018 työsuhteensa aloittaneet voivat sopia työnantajan kanssa joulurahan piiriin kuulumisesta.
Kuitenkin vuorotyötä tai yötyötä tekevät joulurahan piirissä olevat ansaitsevat erillistä työehtosopimuksen mukaista talvilomaa. Ansainnan piirissä ollaan, kun vähintään joka neljäs työvuoro alkaa ennen klo 6:00 tai 21:00 jälkeen. Kertymistä tarkastellaan kuukausittain.
On hyvä muistaa, että talviloman ansaintakausi on 1.4.–31.3. eli sama kuin vuosiloman ansaintakausi. Talviloma on oikeus pitää ansaintakauden lokakuun alusta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, eli ansaintakausi ja lomakausi ovat päällekkäisiä.
Kahvitauko toimihenkilösopimuksessa?
Kysymys
Toimihenkilöiden työehtosopimuksessa ei ole mainittu lainkaan kahvitaukoa. Onko sellaiseen kuitenkin oikeus?
Vastaus
Toimihenkilöiden työehtosopimus on tosiaan poikkeuksellinen siinä mielessä, että kahvitaukoa tai muuta virkistäytymistaukoa ei ole määritelty. Toimihenkilötehtävissä on paljon sellaisia tehtäviä, että työn lomassa tauotus onnistuu luontevasti ilman erillisiä määräyksiä. Jos työhön sidonnaisuus on yhdenjaksoista, on työssä jaksamisen kannalta tärkeää, että sovitaan tauotuksista. Esimerkiksi puhelinpalvelutyössä, missä ollaan yhdenjaksoisesti puhelimessa, pitäisi olla työn fyysisen ja psyykkisen kuormittavuuden vuoksi taukoja sopivin välein. Tauotuksista kannattaa neuvotella ja käyttää esimerkiksi työsuojeluhenkilöstön tai työterveyshuollon asiantuntemusta hyväksi.
Fiksu työnantaja ymmärtää, että yhdenjaksoinen sidonnaisuus työhön uuvuttaa. On tutkittua tietoa, että tauotukset lisäävät tuottavuutta ja työtulos paranee. Terveydellisistä syistäkin on hyvä juoda päivän mittaan ja esimerkiksi joidenkin sairauksien hoitotasapaino edellyttää välipalan nauttimista päivän mittaan ruokailun lisäksi.
Lomautetun toimihenkilön vuosiloma
Kysymys
Milloin lomautettu toimihenkilö voi pitää vuosilomansa? Onko se pakko pitää? Siirtyykö loma automaattisesti ajanjaksolle, jolloin lomautus on jo päättynyt?
Vastaus
Lomautetulla työntekijällä on oikeus pitää vuosilomansa samojen määräysten mukaan kuin työssä olevillakin. Loman pitäminen sinänsä on niin sanottua pakottavaa oikeutta: lomaa ei voi jättää pitämättä. Loma ei siirry lomautusjaksolta eteenpäin, ja sen pitämisajankohta pitää ilmoittaa työttömyyskassaan, mikäli saa ansiopäivärahaa.
Työtehtävien muuttuminen ja palkkaryhmän tarkistaminen
Kysymys
Missä vaiheessa palkkaryhmä tarkistetaan, kun työtehtävät muuttuvat?
Vastaus
Työehtosopimuksen mukaan työtehtävien muuttuessa olennaisesti, tarkistetaan palkkaryhmä. Joudutaan pohtimaan, mikä on olennainen tehtävän muuttuminen. On hyvä pitää mielessä, että tehtävän vaativuuden arviointi perustuu tehtävässä vaadittavien osaamisen, vuorovaikutuksen, vastuun ja päätöksentekotilanteiden arviointiin. Tehtävien ryhmittelykuvauksissa on ranskalaisin viivoin tai ”pallukoin” eroteltu tehtävään liittyviä vaatimuksia. Kaikkia näistä kohdista ei tarvitse täyttää eli ranskalaisia viivoja ei lasketa.
Jos palkkaryhmä muuttuu korkeammaksi, palkka tarkistetaan vähintään uutta vähimmäispalkkaa vastaavaksi seuraavan palkanmaksukauden alusta. Tehtävän muuttuessa vähemmän vaativaksi, ei pelkästään tästä syytä henkilökohtaista palkkaa alenneta.
Takaisinottovelvollisuudesta luopuminen
Kysymys
Voidaanko takaisinottovelvollisuudesta luopua?
Vastaus
Työehtosopimuksella on sovittu, että toimihenkilö voi luopua takaisinottovelvollisuudesta. Tämä tarkoittaa, että työnantajan ei tarvitse tarjota työtä tuotannollisilla ja/tai taloudellisilla perusteilla irtisanomalleen toimihenkilölle, jos työtä ilmaantuu irtisanomisajan päättymisen jälkeen. Takaisinottoaika on neljä kuukautta työsuhteen päättymisestä lukien. Jos työsuhde on kestänyt 12 vuotta sen päättymiseen mennessä, on takaisinottoaika kuusi kuukautta.
Sopijaosapuolet ovat työnantajan edustaja ja työntekijä. Tällaista sopimusta ei voida kuitenkaan tehdä työsopimusta tehtäessä eikä koeaikana. Luopuminen takaisinottovelvoitteesta vastoin työehtosopimusta on mitätön. Ennen sopimuksen tekemistä tiedotetaan luottamushenkilölle sopimuksen sisällöstä.
Sairausajan palkka
Kysymys
Miten palkallisen sairausajan pituus lasketaan, työpäivinä vai ajanjaksoina?
Vastaus
Palkanmaksuvelvollisuus sairausajalta on joko 40, 75 tai 105 päivää työsuhteen pituudesta riippuen. Kyseessä on ajanjakso, eli jos esimerkiksi toimihenkilö on sairaana kuun 10–22 päivä, ajanjakson pituus on 13 päivää riippumatta siitä, ovatko ajanjakson päivät työpäiviä vai eivät.
Alle kuukauden pituisessa työsuhteessa palkkaa maksetaan sairastumispäivältä ja sitä seuraavilta yhdeksältä päivältä 50 % suuruisena. Jos sairauspäivärahan maksu alkaa sitä ennen, loppuu työnantajan palkanmaksuvelvollisuus (koskee samaan sairauteen sairastumistilanteita).
Työntekijän joutuessa uudestaan työkyvyttömäksi tarkastellaan, kuinka pitkä senhetkisen työsuhteen pituuden mukaan määräytyvä palkallinen sairausaika on. Tästä ajasta vähennetään ne sairausajat, joilta työnantaja on edellisen kuuden kuukauden aikana maksanut palkan. Työntekijällä on oikeus palkkaan vain erotuksen pituiselta ajanjaksolta.
Vaikka palkallista ajanjaksoa ei olisi jäljellä, palkka maksetaan aina sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun työntekijän oikeus sairausvakuutuslainmukaiseen päivärahaan alkaa.
Osittainen hoitovapaa
Kysymys
Voivatko molemmat vanhemmat pitää pienten lasten vanhemmille tarkoitettua osittaista hoitovapaata samanaikaisesti?
Vastaus
Osittaista hoitovapaata voi saada siihen saakka, kun lapsen toinen kouluvuosi alkaa. Erityisin perustein vapaa voi olla pidempi. Osittainen hoitovapaa tarkoittaa, että työaikaa voidaan lyhentää 30 tuntiin viikossa. Vapaata voi olla molemmilla vanhemmilla samassa ajanjaksossa, mutta ei samaan aikaan. Esimerkiksi toinen voi olla aamusta osittaisella hoitovapaalla, toinen iltapäivästä, tai toinen maanantait, toinen tiistait. Järjestelystä pitää sopia. Ellei työajan lyhentymisestä saada sovittua, työaika on kuusi tuntia päivässä.
Tarkempaa tietoa osittaisesta hoitovapaasta työsopimuslaissa, katso tästä.
Osa-aikaisen työntekijän oikeus lomaan
Kysymys
Saako osa-aikainen toimihenkilö vuosilomaa? Entä talvilomaa tai joulurahan?
Vastaus
Osa-aikaisen toimihenkilön vuosilomaoikeus riippuu työsopimuksessa sovitusta työajasta. Jos työtä tehdään sopimuksen mukaan vähintään 14 päivänä kuukaudessa (riippumatta päivän pituudesta) tai toissijaisesti vähintään 35 tuntia kuukaudessa, osa-aikainenkin toimihenkilö ansaitsee vuosilomaa lain mukaisesti.
Jos osa-aikainen toimihenkilö ei ansaitse vuosilomaa lainkaan, tai vain osalta lomavuodesta, on hänellä kuitenkin oikeus kahteen vapaapäivään kutakin työskentelykuukautta kohden. Työajan pituudella ei ole merkitystä. Lomapalkka maksetaan tällöin prosentuaalisena lomakorvauksena työehtosopimuksen s.31 taulukon mukaan. Taulukon prosentit sisältävät lomapalkan, lomarahan ja tes-talviloman osuuden. Joulurahaa ei tämän piirissä erikseen makseta.
Kysymys
Miltä ajalta viikkolepokorvaus maksetaan?
Vastaus
Työehtosopimusneuvotteluissa on sovittu, että viikkolepo määräytyy 31.12.2019 asti voimassa olleen työaikalain mukaan. Sen mukaan työaika on järjestettävä niin, että toimihenkilö saa kerran viikossa vähintään 35 tunnin pituisen keskeytymättömän lepoajan. Lepoaika on mahdollisuuksien mukaan annettava sunnuntain yhteydessä. Viikkolepo voidaan kuitenkin järjestää keskimäärin 35 tunniksi 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Lepoajan tulee olla vähintään 24 yhdenjaksoista tuntia kunkin viikon aikana.
Esimerkki 1:
Toimihenkilö tekee töitä maanantaista perjantaihin 7,5 tuntia päivässä klo 8-16. Hän on viikonlopun töissä, lauantaina 8-16 ja sunnuntaina 9-16. 35 tunnin viikkolevon toteutumista tarkastellaan sekä perjantain työajan päättymisestä eteenpäin, että maanantain työvuoron alkamisesta taaksepäin. Perjantaina klo 16 alkava viikkolepoaika 35 tuntia kestää sunnuntaiyöhön klo 03.00 saakka. Siten viikkolepoajan alle jää lauantain työaika 8-16 kokonaisuudessaan, eli 7,5 tuntia.
Maanantain työvuoron alkamisesta taaksepäin 35 tuntia laskettuna jää viikkolepoajan alle (la ilta klo 21.00 - ma aamu klo 8.00) sunnuntain 7 tuntia. Tämä on korvattava tuntimäärä, koska se on pienempi kuin perjantain työvuorosta eteenpäin laskettuna.
Esimerkki 2:
Toimihenkilön työajat ovat samat kuin edellä muutoin, paitsi hän pitää palkatonta vapaata tiistain. Tällöin oikeutta viikkolepokorvaukseen ei synny, koska 35 tunnin viikkolepoaika täyttyy tiistaina. Mikäli toimihenkilö olisi tiistain poissa sairauden vuoksi, katsotaan, ettei viikkolepoaika ei ole täyttynyt.
Kysymys
Onko toimihenkilöllä oikeus lyhentää työaikaansa tilanteessa, missä hän hoitaa ikääntyneiden vanhempiensa asioita?
Vastaus
Työaikalain 4. luvun 15 § määrittelee oikeudesta lyhennettyyn työaikaan näin:
Jos työntekijä haluaa muista sosiaalisista tai terveydellisistä syistä kuin työsopimuslain 4 luvun 4 ja 5 §:ssä tarkoitetun osittaisen hoitovapaan (huom. koskee lapsia) vuoksi tehdä työtä säännöllistä työaikaa lyhyemmän ajan, työnantajan on pyrittävä järjestämään työt niin, että työntekijä voi tehdä osa-aikatyötä.
Työnantajan ja työntekijän on tehtävä 1 momentissa tarkoitetusta osa-aikatyöstä määräaikainen enintään 26 viikkoa kerrallaan voimassa oleva sopimus, josta käy ilmi ainakin vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituus.
Toimihenkilöt ovat tässä asiassa olleet edelläkävijöitä, sillä esitys tällaisesta oikeudesta tehtiin jo vuoden 1997 liittokokoukseen, ja myöhemmin asiaa on käsitelty työehtosopimusneuvotteluissa. Määräys tarkoittaa, että työnantajan on tosiasiallisestikin pyrittävä järjestämään lyhennetty työaika toimihenkilön sitä pyytäessä.
